Suomalaiset
toivat kultaa nuorten tietotekniikkakisoista
Menestys:
Valkeakosken aikuislukion kasvatit selvisivät hyvin
ohjelmoinnista
Juhani Saarinen
Tampereella pidetyt 13. koululaisten tietotekniikan olympialaiset
päättyivät perjantaina. Suomen edustajat pärjäsivät mainiosti, sillä
kaikki neljä nuorta pääsivät mitaleille.
Parhaiten suomalaisista menestyi 18-vuotias Joensuusta kotoisin
oleva Teemu Murtola. Hän oli yksi 23 kilpailijasta, joka
sai kultaisen mitalin. Tuomarin roolissa toimineen tietokoneen
mukaan Murtolan koodi oli 7. paras.
Murtolan ohjelmat kestivät hyvin lahjomattoman tuomarin
arviointia.
- Tehtävät olivat vaikeampia kuin viime vuonna, ja oli vaikeaa
keksiä kunnon ratkaisuja. Melko hyvin niitä kuitenkin löysin, hän
arvioi.
- Ei minulla oikeastaan ollut tavoitteita, kilpailussa
menestymisestä ei voi hirveästi hyötyä. Kisoissa on ollut mukavaa,
ja on saanut tavata paljon kiinnostavia ihmisiä.
Muutkin
suomalaiset mitalisijoille
Frederik Jansson, Mika Pruikkonen ja
Olli-Pentti Saira, muut mukana olleet suomalaiset, saivat
kaikki hopeisen mitalin. Suomen joukkue sijoittui maiden vertailussa
jaetulle neljännelle sijalle.
Murtola ja Pruikkonen ovat tämän kevään ylioppilaita Valkeakosken
aikuislukiosta Päivölästä, ja Olli-Pentti Saira aloittaa opintonsa
Päivölässä syksyllä.
Kaikki suomalaiset Frederik Janssonia lukuunottamatta ovat
opiskelleet Valkeakosken aikuislukiossa Päivölässä.
Yhteensä Tampere-talossa mitaleita jaettiin 136:lle 272
kilpailijasta. Hopeamitaleita jaettiin 45 ja pronsseja 68.
Ensi vuonna kisat järjestetään Etelä-Koreassa.
Ensimmäinen
täyskäsi historiassa
Tapahtuman kansallisen komitean puheenjohtaja, opetushallituksen
pääjohtaja Jukka Sarjala puhkui perjantaina
tyytyväisyyttä.
- Ensimmäistä kertaa historiassa saimme täyskäden. Tämä oli
erittäin menestyksekäs vuosi, hän toteaa.
Tietotekniikan olympialaisia on järjestetty vuodesta 1989, Suomi
on osallistunut kisoihin vuodesta 1992. Mitaleita on ennen tätä
vuotta kertynyt 21, joista kolme on kultaisia.
Kisoihin voi osallistua, jos on alle 20-vuotias eikä opiskele
korkeakoulussa. Tänä vuonna kilpailijoita oli mukana 74 maasta.
Viikon mittaan nuorten piti vastata kuuteen erilaiseen tehtävään
ohjelmakoodilla. Aikaa oli käytettävissä yhteensä kymmenen tuntia
kahdessa osassa.
Oikeissa olympialaisissa kilpailijoiden erot mitataan usein
sekunneissa. Tampereen kisoissa erot olivat sekunnin murto-osia, kun
Linux-järjestelmää käyttänyt tietokone laittoi koodit
nopeusjärjestykseen.
Täydet
pisteet jäivät saavuttamatta
Tämän vuoden olympialaisiin Tampereen yliopiston professori
Jyrki Nummenmaa oli ryhmineen laatinut vaikeat tehtävät, ja
kukaan ei saanut kilpailussa täysiä pisteitä.
Yhdysvaltainen Reid Barton selvisi tehtävistä parhaiten.
Kilpailijat saivat ratkaista tehtäviä kolmella eri
ohjelmointikielellä.
- Hyvällä kilpailijalla on hyvä ohjelmointitaito, eri
laskentamenetelmien tuntemus ja erittäin hyvä ongelmanratkaisukyky,
Nummenmaa kuvailee.
Hän kiitteli järjestelyitä, jotka oli hoidettu kunnialla ja
varsin pienellä miehityksellä. Enimmät ongelmat aiheutti viikolla
sattunut ukkosmyrsky, joka pimensi kilpailun 300 konetta.
Sähkökatkos kuitenkin sattui onneksi yöaikaan, joten suuria
ongelmia se ei aiheuttanut.
Kultamitalisti
havittelee fyysikon uraa
Jukka Sarjala toteaa, että Suomelle tietotekniikka on ollut
lajeista menestyksekkäin koululaisten olympialaisissa.
- Tietotekniikasta on meille Suomessa tullut identiteettikysymys.
Se on meille kuin keihäänheitto, hän sanoo.
- Kilpailu kannustaa viemään taitojaan pitkälle tietotekniikassa.
Kuten nähtiin, pieni väestöpohja ei ole este menestykselle, kunhan
toimitaan määrätietoisesti.
Kilpailun lahjakkuuksille on vientiä. Päätöstilaisuudessa puhunut
opetusministeri Maija Rask (sd) arvelikin, että kaikki
kilpailijat ovat muutaman vuoden kuluttua it-yritysten
palkkalistoilla.
Professori Jyrki Nummenmaa ottaisi mielellään kilpailijoita
opiskelemaan hänen johtamalleen tietojenkäsittelytieteen
laitokselle.
Ainakaan kultamitalisti Teemu Murtolan kohdalla toive ei toteudu,
sillä hän on menossa opiskelemaan Otaniemen teknilliseen
korkeakouluun teknillistä fysiikkaa.
Myös muut suomalaiset kilpailijat ovat havittelemassa uraa joko
tietotekniikan tai fysiikan alalta.
Annan
palautetta tästä jutusta