Hämeen Kansanopisto

Hämeen Kansanopiston, nykyisen Päivölän opiston perusti Helsingin yliopiston, silloisen Aleksanterin yliopiston, Hämäläisosakunta vuonna 1894 silloiseen Sääksmäen pitäjään. Ensimmäisen toimintavuotensa opisto toimi Sillantaan kartanossa Tarttilan kylässä.

Hämeen Kansanopiston alkajaisjuhla vietettiin marraskuun 1. päivänä 1894. Sillantaan talon katolla liehui sinivalkoinen lippu; ne värit oli jo silloin omaksuttu suomenkielisten keskuudessa. Salin perällä oli köynnöksin koristeltu puhujalava, jonka takana valkoisella taustalla oli Hämeen vaakunakilpi ja sen yläpuolella tähti.

Hilma Kostia os. Rapola on kertonut muistelmissaan matkasta: "Heitä oli joukko kirkonkylän nuoria, kirkkoherra Leivo rouvineen ja luutnantti Fogelholm Valkeakoskelta, jotka lähtivät jäätä myöten Sillantaan talolle. Ensin kuljetettiin pappilan niemen poikki, ja sitten avautui Rautun selkä Vanajavedellä. Joku aristeli, jopa kääntyi takaisin rannalta. Muut lähtivät ylittämään. Fogelholm kulki luistimin edellä tunnustellen jään kestävyyttä. Toiset tulivat kontaten perässä kahden seipään turvin. Kirkkoherran rouvalta irtosi sekä kalossi että hattu lentäen kiiltävää jäätä sulaan asti. Nenäliina päähineenä ja vailla toista kalossia hän pääsi juhlataloon."

Opiston päärakennus valmistui vuonna 1895, rehtorin asuinrakennus 1904 ja kutomo 1905. Ensimmäinen asuntola valmistui 1909, kuten myös leipomo.

Päärakennus
Opiston vanha päärakennus valmistui 1895.
Villa Aino
Villa Aino, joka toimi rehtorin asuinrakennuksena valmistui 1904. (Kuva: Kuvataidelinjan opiskelija Päivi Taipale, 2015)
Kutomo
Vanha Kutomo valmistui 1905.
Asuntola 1
Päivölän ensimmäinen asuntola valmistui 1909. (Kuva: Kuvataidelinjan opiskelija Rauli Leitsa, 2015)
Pakari
Pakari valmistui vuonna 1909. (Kuva: Kuvataidelinjan opiskelija Päivi Taipale, 2015)
Toimistorakennus
Toimistorakennus valmistui vuonna 1991.

Johtajat - rehtorit

Kansanopiston erityisluonteesta oppilaitoksena johtunee se, että rehtorin työkenttä on laajempi kuin muissa kouluissa. Päivölän opiston perinteisiin on kuulunut myös se, että jos mies on johtaja, niin vaimo on toiminut johtajattarena.


Severi ja Hilja Nyman (sittemmin Nuormaa) 1984-1898

Severi Nuormaa oli suomalaisuusmies, jonka kirjoittama kirjanen 'Kansanomaisesta opetustavasta' ilmestyi 1899. Hän toimi rehtorina vuoteen 1898, jolloin hän muutti Tampereelle ja toimi siellä vastaperustetun Työväenopiston rehtorina. Kenraalikuvernööri Bobrikoff erotti hänet rehtorin toimesta ja Severi eli Amerikassa maanpaossa vuodet 1903-1905.


Rufus ja Hanna Saikku 1899-1915

Kenraalikuvernööri Bobrikoff epäili myös Rufus Saikkua. "Olin syytetty siitä, että olisin muka kerännyt varoja 'sotakassaan' jommoisen kenraalikuvernöörin ilmiantajat v. 1903 väittivät olevan olemassa." Rufus ja Hanna Saikun aikaan liittyvät myös sortovuodet, yleislakko ja työväenluokan herääminen Etelä-Hämeessä.


Aarne ja Aino Aulanko (vt. 1908, 1912-1914) 1916-1919, 1926-1949

Aarne ja Aino Aulangon rehtorikauteen sisältyi sisällissota, talvisota, jatko- ja lapinsota sekä maan jälleenrakentamisen aika. Hämeen Kansanopisto muutti nimensä Päivölän Kansanopistoksi vuonna 1926. Henkilönä Aarne oli pohtija, 'Sääksmäen filosofi', tottunut esiintymään ja kielitaitoinen.


Yrjö ja Anna Leivo 1919-1926

Yrjö oli sanomalehtimies, musikaalinen, osasi puhua niin, että häntä kuunneltiin. "Mieleltään herkkänä ja eloisana vaikutti johtaja Leivo loistavine puhujalahjoineen sytyttävästi oppilaisiinsa. Johtajaperheen vaikutus paikkakunnan vireään seuraelämään oli sille sävyä antavan aktiivista" (Olli Aulanko).


Olli ja Anna-Maija Aulanko 1950-1964

Mannerheim-ristin ritari ja kansanedustaja Olli Aulanko oli monipuolisesti lahjakas ihminen; musikaalinen, luonnontuntija ja kotiseutumies. Hän oli myös luontainen puhuja - eikä tarvinnut konsepteja. Hänellä oli kyky lähestyä ihmistä rehtinä opastajana.


Tapani ja Riitta Kuronen (vt. 1961-1963) 1964-2000

Tapani oli Päivölän Kansanopiston pitkäaikaisin rehtori, jonka aikana opiston rakennuskanta laajeni huomattavasti. Tapanin ekonominen ajattelutapa on vaikuttanut siihen, että suhdanteiden vaihdellessa on pidetty pää kylmänä, mutta ei ole oltu myöskään liian varovaisia.


Juha ja Minna Vuorinen 2000-2005


Asko Aulanko 2006-

 

Kirjallisuus:
M. O. Karttunen, Päivölä, Kansanopistotyötä Etelä-Hämeessä 1889-1975
Ilari Kuuliala, Päivölä, Kansanopisto - Aikuiskoulutuskeskus 100-vuotta

Kirjallisuuden pohjalta koonnut: Asko Aulanko