Kansanopistosta korkeakouluun

Päivölän opistolla Valkeakosken Tarttilassa ahertaa joka vuosi joukko opiskelijoita, jotka tähtäävät korkeakouluopintoihin ja haluavat hyödyntää lukion jälkeisen vuoden opiskelemalla kohti omia tavoitteitaan. Osa on hakenut jatko-opintoihin jo useamman kerran ja tulee Päivölään hakemaan lisää valmiuksia pääsykokeisiin. Ala tulee samalla tutuksi ja lukuvuoden jälkeen yleensä tietää, onko oma alavalinta juuri se oikea.

Jos korkeakoulupaikka jäi tänä vuonna saamatta, lyhyiden valmennuskurssien sijaan välivuodesta voi ottaa kaiken irti ja opiskella Päivölässä avoimen yliopiston opintoja valmistautuen samalla seuraaviin pääsykokeisiin opettajan ohjauksessa. Jos tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä epäselvät, vuosi opistossa usein selkeyttää asioita ja oma suunta löytyy, kun pääsee tutustumaan alaan syvällisemmin. Opistoympäristössä eläminen ja opiskelu antaakin mahdollisuuden viettää itsensä löytämisen vuosi.

Päivölän opiston Kasvatustieteen linjanjohtajana työskentelevä kasvatustieteen tohtori Johanna Kallio kertoo, että linjalle opiskelemaan tulevilla useimpien unelmana on perinteinen luokanopettajan ammatti.

– Sanon aina opiskelijoilleni, että merkityksellisen työn kasvatustieteen kentältä voi löytää myös kovasti kilpaillun luokanopettajan ammatin ulkopuolelta, kuten ohjaustehtävistä, hallinnollisista töistä tai vaikkapa tutkimuspuolelta, josta osa kasvatustieteen linjalaisista on myös kiinnostunut jo opintojen alusta alkaen.

Valmiuksia opiskeluun ja itsensä kehittämiseen

Päivölän yhdeksän kuukauden kasvatustieteen linjalaisena opiskelu antaa valmiuksia itseymmärryksen tunnistamiseen ja kehittämiseen, auttaa tukemaan säännöllisten rutiinien luomista ja kasvattaa valmiuksia toimia ryhmässä.

– Näistä taidoista jokainen on tärkeä nykypäivän työelämässä työtehtävästä riippumatta. Erityisesti valmiuksia kertyy kasvatustieteellisten tekstien tulkitsemiseen, kasvatustieteellisistä ilmiöistä keskusteluun sekä omien ainutlaatuisten kykyjen määrittelyyn ja niistä viestimiseen, Kallio sanoo.

Aina ei ole helppoa tulla osaksi uutta yhteisöä, ja opistoon tuleminen vaatiikin opiskelijoilta rohkeutta heittäytyä, mutta yksin ei varmasti tarvitse jäädä.

– Orientoivat viikkomme tukevat toisiin linjalaisiin tutustumista ja opisto-opiskelu ruokkiikin yleensä luovuutta – kun ympäristö muuttuu, muutos tarjoaa mahdollisuuden ajatella asioita toisesta näkökulmasta.

Miksi lähtisin kansanopistoon opiskelemaan?

Opinnot antavat arvokasta kokemusta ryhmässä toimimisesta ja ryhmän antama tuki, joka kantaa läpi opintojen, on verraton etu. Kallio muistuttaa, että kasvatustieteilijät ovat yleisimmin työssään tekemisissä toisten ihmisten kanssa ja kasvatuksen ytimessä on erilaisten ihmisten ymmärtäminen.

– Opistoympäristö on oppimisympäristönä ainutlaatuinen, jolloin yhdeksän kuukauden linjaopintojen kautta kerrytetyt kokemukset auttavat ymmärtämään kasvua ja oppimista erilaisissa yhteisöissä syvällisemmin.

– Käytän opettajana linjalaisteni kanssa paljon aikaa ohjaukseen, jotta jokainen opiskelija löytäisi oman polun elämässään. Muualla mahdollisuuksia tällaisen henkilökohtaisen ohjauksen antamiseen ja saamiseen on huomattavasti vähemmän, itsenäisesti opiskelevilla ei valitettavasti juuri nimeksikään, Kallio sanoo.

Minne Päivölän jälkeen?

Päivölän opiston Kasvatustiedelinjalta lähdetään yleensä opiskelemaan yleisen kasvatustieteen tai luokanopettajan koulutusohjelmiin, mutta toisinaan myös yhteisöpedagogeiksi.
Linjalta on päästy opiskelemaan muun muassa seuraaviin tutkinto-ohjelmiin:

• Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen tutkinto-ohjelma, Tampereen yliopisto
• Luokanopettajan tutkinto-ohjelma, Joensuun yliopisto
• Kasvatusalan kandidaatti- ja maisteriohjelma, Lapin yliopisto
• Yhteisöpedagogi, Tampereen ammattikorkeakoulu
• Yhteisöpedagogi, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Haku opintolinjoille on käynnissä ja mukaan voi tulla myös kesken lukuvuoden!

Hakulomakkeet: www.paivola.fi/haku-kaynnissa

Johanna Kallio on kasvatustieteen tohtori ja toimii kasvatustieteen linjanjohtajana Päivölässä.