Opistovuoden jälkeen ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä

Juttu on julkaistu Opinto-ohjaaja -lehden numerossa 2/2023

Kansanopistovuoden jälkeen ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä

Monessa kansanopistossa voi opiskella avoimen yliopiston tai korkeakoulun opintoja. Yleensä avoimen korkeakoulun opinnot sisältyvät lukuvuoden kestäviin kansanopistolinjoihin tai ovat opintojen pääsisältö. Suuri osa opetustarjonnasta on eri oppiaineiden perusopintoja, mutta joissain aineissa voi opiskella pidemmälle, kuten esimerkiksi Päivölän opiston oikeustieteen linjalla, jolla opiskellaan 63 op Turun yliopiston opetussuunnitelman mukaisesti. Salla Puoskari, joka opiskeli oikeustiedettä v. 2020-2021 Päivölän opistossa, pääsi opiskelemaan oikeustiedettä Turun yliopistoon viime vuonna. ”Avoimen puolen opinnot Päivölässä olivat hyödyllinen ensimmäinen aste opiskelulle. Meitä oli kompakti pieni ryhmä, joten opetus oli hyvin henkilökohtaista. Tämän takia luennoilla pystyi keskittymään haastaviinkin teemoihin ja avun kysymiseen oli matala kynnys” . Opintopisteet voi hyödyntää, kun pääsee yliopistoon tai korkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi. Pisteet hyväksiluetaan yhteistyöyliopistossa ja usein myös muut yliopistot hyväksyvät suoritettuja opintoja, mutta tämä pitää aina varmistaa kyseiseltä yliopistolta Opinnoissa suoritettujen opintojen perusteella on myös mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon suoraan avoimen väylän kautta. Kansanopisto-opinnot antavat myös mahdollisuuden kokeilla yliopisto-opintoja menettämättä paikkaa yhteishaun ensikertalaiskiintiössä. ”Joskus voi käydä niinkin, että opistossa vietetyn vuoden aikana huomaa, ettei ala ollutkaan itselle se oikea” sanoo Päivölän opiston rehtori Antti Jehkonen. ”Joskus opinnoista tai alasta on erilainen käsitys, kuin mitä todellisuus sitten on. Silloin ei ole käyttänyt ensikertalaispisteitään väärään valintaan.” Vuoden aikana alan käsitteistö tulee tutuksi ja opiskeluun on olemassa valmiuksia ja työkaluja ”Opiskelen tällä hetkellä Turun yliopistossa oikeustieteellisessä ensimmäistä vuotta. Pääsin opiskelemaan neljännellä yrityksellä pääsykokeella. Koen ehdottomasti, että opistolla on suuri vaikutus opintojen aloittamisen helpottamisessa. Alan käsitteistö on jo tuttua ja siten luentojen kuunteleminen ja aihealueiden sisäistäminen on nopeampaa. Ei ole tarvinnut aloittaa ns. ”tyhjältä pöydältä” vaan on ollut valmiina työkaluja opiskeluun ja lukemiseen. Koen myös, että pääsykokeisiin oli helpompi valmistautua vaikka tieto pääsykoekirjojen ulkopuolelta on periaatteessa turhaa. Ei kuitenkaan tarvinnut jokaista käsitettä alkaa nollasta opettelemaan ulkoa, kun käsitteen idea oli jo tuttu.

Kansanopisto-opiskelu on pääasiassa kokopäiväistä. Kansanopistojen yksi suuri etu onkin opiskelujen joustavuus ja yksilöllisyys. Opiskelu on käytännönläheistä ja keskittyy juuri siihen, mitä on oppimaan tultu. Yksi vuosi kansanopistossa opettaakin usein enemmän kuin pidempi aika muualla. ”Ystävyyssuhteet, jotka vuoden aikana kehittyvät, ovat usein koko elämän mittaisia ja kantavat huonojenkin aikojen yli. Opiskelijayhteisöt jatkavat elämäänsä vielä kauan opintojen päätyttyäkin. Jokainen opintoryhmä on oma luova kokonaisuutensa” sanoo rehtori Antti Jehkonen. ”Opiskeluvuoden aikana voi keskittyä omien vahvuuksien ja myös kehittämisen kohtien tunnistamiseen yhdessä opettajien ja opiskelukavereiden kanssa. Hyvin usein myös omat tulevaisuudensuunnitelmat selkiytyvät vuoden aikana. Opiskelijat ovat motivoituneita ja ahkeria, yhdessä opiskeleminen on yleistä” jatkaa Jehkonen. Kansanopistojen yhteisöllisessä ilmapiirissä saa ryhmän tuen sekä henkilökohtaisen ohjauksen ja samalla sosiaaliset taidot kehittyvät. ”Pääsykokeisiin oli ehdottomasti helpompi ja mukavampi lukea, kun vieressä kaverit antoivat vertaistukea ja usein kertasimmekin yhdessä opistolla illalla kirjojen aiheita” jatkaa Päivölän entinen opiskelija Salla Puoskari.

Kansanopistot ovat yleensä sisäoppilaitoksia, jossa on mahdollista asua opintojen ajan. Asumiseen on mahdollista saada asumislisää ja opintoihin toisen asteen opintotukea tai opintolainaa. Opintotukikuukaudet eivät myöskään vähennä myöhempiä opintotukikuukausia ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Kaikki maksuihin liittyvät asiat kannattaa tarkistaa kansanopistoista suoraan tai kansanopistot.fi –sivustolta.

”Kansanopistoihin on helppo tulla opiskelemaan, täällä ei katsota opiskelijan ikää tai elämäntilannetta. Sisäoppilaitosympäristö antaa nuorelle paljon eväitä tuleviin opintoihin ja kotoa pois muuttamiseen” kertoo rehtori Antti Jehkonen Päivölän opistosta.

Lukion jälkeen saattaa myös olla tarve hengähtää hetkisen ja miettiä rauhassa mihin suuntaa toisen asteen jälkeen. Myös ammattikoulusta valmistuneille unelma-ammatti voi vielä olla epäselvä tai opiskelujen aikana on tullut halu jatkaa opintoja.

”Ryhmäkoot ovat yleensä pieniä ja opintojen tavoitteet asetetaan yhdessä opettajan kanssa. Opetus on eteenpäin menevää, eli jos haluaakin sparrata pääsykokeisiin, niin sekin on aikataulutettu niin, että opinnot etenevät tavoitteeseen” jatkaa Jehkonen.

Linjoja kansanopisto-opinnoissa löytyy laidasta laitaan, avoimen yliopiston opintoja löytyy useasta opistosta. Kansanopistot ovatkin hyvä vaihtoehto kokeilla omaa alaa paineettomasti ja saada samalla opintopisteitä ja osaamista.

”Suosittelen Päivölän opistoa ehdottomasti niille, jotka miettivät olisiko oikis oma juttu, sekä niille jotka haluavat tukea pääsykokeeseen valmistautumisessa” sanoo Salla Puoskari.